{"id":48868,"date":"2006-02-28T17:23:00","date_gmt":"2006-02-28T15:23:00","guid":{"rendered":"http:\/\/finnairinsukeltajat.fi\/?p=48868"},"modified":"2020-12-29T17:42:31","modified_gmt":"2020-12-29T15:42:31","slug":"wasa-laiva-tukholma-2006","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/finnairinsukeltajat.fi\/?p=48868","title":{"rendered":"Vasa-laiva, Tukholma 2006"},"content":{"rendered":"\n
RETKI VASA-LAIVAN HISTORIAAN 2006<\/h5>\n\n\n\n

Talvilomamme teemana olivat laivat. Mik\u00e4 siis osuvampaa, kuin menn\u00e4 laivalla Tukholmaan katsomaan upeaa laivaa, merest\u00e4 nostettua Vasaa. Emme kumpikaan olleet k\u00e4yneet katsomassa sit\u00e4 ennen, joten jo oli aikakin, totesimme itsekin. Matkassa mukana Tuomas \u2013 siis Poma \u2013 ja allekirjoittanut. Olimme suunnitelleet k\u00e4yv\u00e4mme katsomassa Vasan ja menev\u00e4mme sen j\u00e4lkeen kaupungille shoppailemaan \u2013 vaan toisin k\u00e4vi.<\/p>\n\n\n\n

Vasa nimitt\u00e4in osoittautui niin mielenkiintoiseksi ja aikaa viev\u00e4ksi kokemukseksi, ett\u00e4 shoppailut j\u00e4iv\u00e4t kovin v\u00e4hiin. Varmasti monet ovat siell\u00e4 k\u00e4yneetkin ja tiet\u00e4v\u00e4t museon koostuvan kuudesta eri tasosta, jotka kiert\u00e4v\u00e4t Vasaa eri puolilla ja kertovat laivan historiasta: sen rakentamisesta, miehist\u00f6st\u00e4, neitsytmatkalleen l\u00e4hd\u00f6st\u00e4 ja melkein heti l\u00e4hd\u00f6n j\u00e4lkeen tapahtuneesta haaksirikosta. <\/p>\n\n\n\n

Meit\u00e4 sukeltajia kiinnostaa tietysti ennen kaikkea hylyn etsint\u00e4, sen l\u00f6yt\u00e4minen ja nostaminen \u2013 uskomattomia ja mielenkiintoisia tarinoita kaikki. Mukana on my\u00f6s aimo annos tarinaa 1600-luvun el\u00e4m\u00e4st\u00e4 yleisesti. Sanon siis nyt jo \u2013 jotta se ei j\u00e4\u00e4kiekon tuoksinnassa my\u00f6hemmin unohdu \u2013 ett\u00e4 jos et viel\u00e4 ole k\u00e4ynyt Vasa-laivaa katsomassa, mene nyt ihmeess\u00e4 ensi kerralla, kun k\u00e4yt Tukholmassa. Aikaa siell\u00e4 saa kulumaan, meill\u00e4kin meni kevyesti nelj\u00e4 tuntia. <\/p>\n\n\n\n

K\u00e4velimme aamulla Siljan satamasta Vasa-museolle. Oikein mukava happihyppely laivan p\u00f6lyjen ja ilmastoinnin j\u00e4lkeen. Museo vaikutti ulkoa p\u00e4in kovin hiljaiselta, mutta sis\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4sty\u00e4mme totesimme siell\u00e4 olevan vilin\u00e4\u00e4: koululaisia eri kokoisia ja ik\u00e4isi\u00e4 ryhmi\u00e4. Museon ilma tuntui aluksi jopa v\u00e4h\u00e4n trooppiselta, nahkean l\u00e4mpim\u00e4lt\u00e4. Valaistus oli h\u00e4m\u00e4r\u00e4, kesti hetken silm\u00e4n tottua siihen. Ensivaikutelma laivasta oli molemmilla jotakuinkin samanlainen: Oho, onpas se iso. Vaikka laivan pituus ei ole kuin 69 metri\u00e4 ja korkeus k\u00f6list\u00e4 mastonhuippuun 52 metri\u00e4, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sellainenkin kuivalle maalle ja viel\u00e4 rakennukseen sis\u00e4\u00e4n nostettuna isolta.<\/p>\n\n\n\n

”Vasa on Ruotsin kuninkaan Kustaa II Adolfin kruununlaiva, joka upposi vuonna 1628 aloitettuaan juuri neitsytmatkansa. Se nostettiin yl\u00f6s 24.4.1961, ja vuodesta 1990 asti alus on ollut yleis\u00f6n n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4.”<\/em><\/p>\n\n\n\n

Aloitimme laivan kiert\u00e4misen pohjakerroksesta, tasolta 2 (hmm, Ruotsalaista logiikkaa?). Siell\u00e4 kerrottiin laivan rakentamisesta sek\u00e4 sen miehist\u00f6st\u00e4. Laiva vei menness\u00e4\u00e4n 50 miest\u00e4 ja muutaman naisenkin, luurankoja on l\u00f6ydetty 25. Kuvassa olevat henkil\u00f6t on \u201drekonstruktoitu\u201d k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tekniikkaa, jossa yhdistet\u00e4\u00e4n faktaa ja fiktiota, tietokoneen tekem\u00e4\u00e4 oletusta kasvoista perustuen p\u00e4\u00e4kallon muotoihin sek\u00e4 historiatietoa esim. siit\u00e4, mink\u00e4lainen hiusmuoti oli siihen aikaan (siis vuonna 1628). Vaatteita oli s\u00e4ilynyt v\u00e4h\u00e4n, olivathan ruumiit vedess\u00e4 333 vuotta, mutta yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n paljon kuitenkin. Kaiken kaikkiaan laivasta ja sen l\u00e4hist\u00f6lt\u00e4 l\u00f6ytyi yli 26 000 esinett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4lill\u00e4 k\u00e4vimme katsomassa filmin laivasta yleens\u00e4 ja hylyn nostamisesta. Vasa l\u00e4hti neitsytmatkalleen 10. elokuuta 1628, mutta kun se oli ehtinyt matkata vasta vajaat 1 300 metri\u00e4, \u00e4killinen tuulenpuuska tarttui laivaa purjeisiin ja upotti koko sota-aluksen kello nelj\u00e4n ja viiden v\u00e4lill\u00e4 iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4.<\/em> Vesi virtasi laivaan avointen tykinaukkojen l\u00e4pi. Hylyn l\u00f6ysi ruotsalainen merihistorijoitsija Anders Franzen vuonna 1956 ja nostoa valmisteltiin monen vuoden ajan. Hylky saatiin yl\u00f6s lopulta 24. huhtikuuta 1961. Ep\u00e4selv\u00e4ksi meille j\u00e4i, kuka koko riemun maksoi, sill\u00e4 kovin halpa keikka se ei voinut olla. Ty\u00f6 oli varmasti k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n rankkaa ja hidasta, sill\u00e4 vuonna 1961 ei meriarkeologinen tekniikka ollut viel\u00e4 kovinkaan kehittynytt\u00e4 ja lis\u00e4ksi koko laiva oli jokaista pient\u00e4 koloa my\u00f6ten mustan saven peitossa.<\/p>\n\n\n\n

Vasan nostoon liittyy my\u00f6s yksi Suomen kaikkien aikojen onnistuineimpia teekkaripiloja, jossa laivan kannelle ennen nostoa laitettiin pieni Paavo Nurmen juoksijapatsas. Ruotsalaisten h\u00e4mm\u00e4stys oli valtaisa, kun l\u00f6ysiv\u00e4t kuuluisaa suomalaisjuoksijaa kuvaavan patsaan hylkytavaroiden seasta.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Tasolla 3 on esill\u00e4 tarinaa vuoden 1628 Ruotsista. Sen osuuden kiersimme aika nopeasti ja siirryimme tasolle 4, jossa kerrottiin laivan l\u00f6yt\u00e4misest\u00e4 ja nostosta sek\u00e4 syist\u00e4, miksi laiva ylip\u00e4\u00e4t\u00e4ns\u00e4 kaatui.<\/p>\n\n\n\n

Vasa painoi noin 1 200 tonnia. Se oli varustettu 64 j\u00e4re\u00e4ll\u00e4 kanuunalla. Vasa oli suurin Ruotsin laivaston sotalaiva, ja suurimpia sotalaivoja koko Euroopassa.<\/em> Syy Vasan uppoamiseen oli sen liian ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 ollut painopiste. Laiva kellui liian ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 vedenpinnasta. Kuvassa n\u00e4kyy pohjimmaisena oleva kivist\u00e4 koostuva vastapaino, joka oli aivan liian pieni m\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n suhteessa ylemmill\u00e4 kansilla olevaan painoon, joka koostui mm. poikkeuksellisesta, kahdessa kerroksessa olevista tykkikansista.<\/p>\n\n\n\n

Ajan tavan mukaisesti laiva oli koristeltu lukuisin veistoksin. Siin\u00e4 oli esimerkiksi Raamatun, antiikin Kreikan ja Rooman sankareita, taruolentoja ja hallitsijoita esitt\u00e4vi\u00e4 patsaita ja kuvia. Niiden tarkoitus oli suojella laivaa tuholta, mutta ne lopulta olivat osasyy Vasan uppoamiseen niiden valtaisan painon vuoksi. Toinen ja suurempi syy oli piirrustusten muuttaminen rakennust\u00f6iden ollessa jo k\u00e4ynniss\u00e4. Kuninkaan k\u00e4skyst\u00e4 Vasaan rakennettiin toinen tykkikansi.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Laivan on todellakin t\u00e4ytynyt olla uskomaton n\u00e4ky, mik\u00e4li v\u00e4rit, joita museossa on rekonstrukoitu, pit\u00e4v\u00e4t paikkansa. Tasoilla 5 ja 6 p\u00e4\u00e4see katsomaan todella l\u00e4helt\u00e4 laivan patsaita, pieni\u00e4 yksityiskohtia ja tarinoita, joita patsailla on kerrottu. Tasolta 6 n\u00e4kee my\u00f6s laivan keulaosassa olevan vessan, joka oli todellakin askeettinen (puusta tehty \u201dt\u00f6tter\u00f6\u201d kannen reunaosassa \u2013 olisi voinut olla aika pelottava paikka k\u00e4yd\u00e4 asioilla suurempien myrskyjen aikana.)<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n Vasa on polyeteeniglykolilla kyll\u00e4stettyn\u00e4, vakaan ilmaston tilassa Djurg\u00e5rdenilla. Konservointi jatkuu edelleen.<\/p>\n\n\n\n

Vasaterveisin,
Nina<\/em><\/p>\n\n\n\n

( Kursiivilla merkatut suorat lainaukset: Wikipedia<\/a><\/em> )<\/em><\/p>\n\n\n\n