Vietimme ikimuistoisen 30-vuotisjuhlan Jollaksen Furuvikin huvilassa.
Huvila sijaitsee aivan meren rannassa. Luonto vielä päätti kaunistaa itsensä lumivaipalla.
Juhlia oli järjestelty jo pitkään ja järjestäjät hieman jo jännittivät. Alussa olikin kaaottisia piirteitä. Kokki juuttui autollaan lumeen ja tavarat piti siirtää toisella autolla. Onneksi porukkaa oli riittävästi ja saimme kaikki valmiiksi ennen vieraiden tuloa. No, Jaana vielä teki tervetuliasjuomia, mutta niin oli tarkoituskin.
Pöydät oli katettu, baari ladattu ja tekniikka viritetty. Nyt vieraat alkoivatkin saapua.
Kaikkien saavuttua, saimme merensinisen tervetuliasjuoman ja Poma toivotti meidät kaikki tervetulleeksi.
Tämän jälkeen saimme nauttia hyvästä ruuasta ja viinistä. Tarjoilut onnistuivatkin yli odotustemme. Ruoka oli kauniisti laitettu ja hyvää.
Ennen kahvia pidettiin muutama puhe, joissa kuultiin kerhon historiasta. Hessua ja Esaa vielä erikseen muistettiin kerhon eteen tekemästä työstä.
Lopuksi oli multimediaesitys, jossa kuvien lisäksi nähtiin lyhyet filminpätkät Eirasta ja Eggosta, kiitos Elan ja Jykän. Kuvien lomassa varsinkin Esa, Hessu ja Mare muistelivat menneitä. Merisukeltajat vielä muistivat meitä ja antoivat lahjaksi kunnon köyden, joka kuvatkoon nykyistä yhteistyötä, ” vedetään yhtä köyttä”.
Mukaan oli saatu myös jo aktiivitoiminnasta irrottautuneita kerholaisia. Husson Kari hääräsi mukana jo alkuaikoina, samoin Niinimäen Kaitsu ”Niisku”. Niisku oli vielä pitkään -90 luvullakin mukana. Aina iloinen Mari (Pulkka) Muhonenkin kerkesi mukaan. Moision Hessua nyt ei voi sanoa vetäytyneeksi, hän jatkaa aktiivista tutkimus- ja etsintätoimintaa. Tulokset onkin voitu lukea maan johtavista lehdistä tai jopa päästy mukaan tutkimuksiin. Hans on veneillään vienyt meitä Tammarin suunnalla. Järvisen Mare ei sukella enää , mutta kuljettaa meitä myös veneillään. Varsinkin viikkosukellukset ovat olleet hänen alaa. Prediumista tulivat Inge ja Vivankin muistelemaan menneitä. Heidän seurasta ja ruuasta saimme vuosikausia nauttia Navigaattorissa.
Kahvien jälkeen alkoikin vapaampi osuus. Nyt myös baari avattiin.
Janne toimi välillä DJ:nä ja löytyihän sieltä tuttuja kappaleita. Tämä nosti sitten tunnelman kattoon. Bändiä odotellessa jammattiinkin levyjen tahdissa.
Kesken menon pienenä ohjelmanumerona nautimme ”sukeltajan maljan”. Tervajuomaa toinen jalka tuolilla ja toinen pöydällä.
Sitten oli Jykän bändin vuoro. Ja hyvän alkulämmittelyn ansiosta meno oli mahtavaa. Bändi taisi vetää pidemmän setin kuin alussa oli tarkoitus. Sehän kyllä sopi meille. Takit piti riisua viimeistään tässä vaiheessa, koska lattialla oli tosi lämmin.
Kaikki kumminkin loppuu aikanaan ja puolilta öin purkautui hyvän tuulista porukkaa huvilasta. Osa lähti kotiin ja toiset kaupungin yöhön jatkamaan.
Juhlista jäi hyvä mieli niin järjestäjille kuin vieraillekin.
Juhlan onnistumisesta suurin kiitos kuuluu Jaanalle,
apuna pyöirivät Hese, Jesse, Joke, Pisko ja Poma.
